Erinäisiä ajatuksia lauantain ratoksi :)

Hellurei mukavat!

Viikonloppu taas edessä ja maanantain punnitus odottaa. Nyt näyttää ihan hyvältä (en ole taaskaan malttanut pysyä pois vaa'alta...) pudotuksen suhteen, eli ainakin tämän aamun perusteella alanpäin mennään ainakin vähän :).

Tässä just yks päivä mietiskelin, että itselleni en ole herkkuja tainnut ostaa sitten tammikuun lopun. Lapsen synttäreille ostin herkkuja ja niitä vähän söin itsekin, mutta varsinaisesti kaikki omat hyväskät on jääneet kauppaan. Hyvä minä!!!

Olen tässä jonkin verran puhunut siitä, että rauhallisesti ja maltilla pienin muutoksin tätä elämääni muokkailen elintapojen osalta, mutta pahus kun se on niin vaikeaa. Silloin kun on innostus päällä, niin ei millään malti olla maltillinen. Syön ihan yyberterveellisesti ja pelkään vähän, että se kostautuu jossain vaiheessa. Vaikka kuin vannoin, ettei repsahtamiset (tuota sanaa ei pitänyt enää käyttää) haittaa, se on normaalia elämää, että välillä syödään pulla tai karkkia, mutta kyllä ne vähän harmittaa. Ihan salaa ainakin. Sitä on liian tiukka itselleen, sillä tarkoitushan on löytää tapa, millä elää loppuelämänsä, mutta kun on intoa niin jarruttelu ärsyttää. Toivottavasti se ei kostaudu sitten kyllästymisen iskiessä millään yybermässäämisellä. Ääripäästä toiseen juunou...

Ja sitten asiasta ihan kolmanteen :)

Katselin eilen tallennukselta keskiviikkona tulleen Jutan superdieetin. Hieno muutos kaverissa. Tuo ohjelma vain herätti ajatuksia, että tulisipa joskus joku ihminen tuossakin ohjelmassa, jolla ei ole mahdollisuutta kolmeen salikertaan viikossa, ei välttämättä aamulenkkeihin joka päivä, ainakaan ilman lapsia (pieniä). Ensi viikon ohjelma kyllä kiinnostaa, kun kyseessä oli monen pienen lapsen äiti, yksi imetysikäinen. Olisi kiva saada ihan asiantuntijan vinkkejä siihen tilanteeseen, ettei ole mahdollisuutta esim. välimatkojen takia käydä salilla, ohjatuissa jumpissa yms. Aamulenkillekin päästäkseen esim. ennen töitä on otettava lapset mukaan kuudelta aamulla. Miten liikkuisi esim. tukiverkoton yksinhuoltajaäiti, jolla ei mahdollisuutta salille? Netti toki on jumppaa täys, sieltä löytyy ohjeita ja ohjelmia vaikka ja kuinka, tiedän sen. Mutta tosiaan, mitä se asiantuntija tässä vaiheessa neuvoisi? Se olisi kiva kuulla. Samoin nähdä onnistuminen painonpudotuksessa vähän eri vinkkelistä.

Tämä pohdinta juontui aikalailla omasta tilanteesta. Välimatkat ovat pitkiä, miehen töiden takia salille meno on aika hankalaa aikataulullisesti. Aamulenkeille pääsisin kyllä yksin, mutta en vain ole saanut aikaiseksi. Pitäisi opetella menemään nukkumaan aikaisemmin, ettei sen takia tarvitsisi aamu-unia venyttää mahdollisimman pitkään. Kotijumpat onnistuu lastenkin kanssa kyllä. Mutta toisaalta kaipaisin sellaista ihan omaa aikaa, tuntia yksin koiran kanssa lenkkipolulla. Ilman että täytyy roudata tenavia potkurissa/pulkassa ja pysähtyä tutkimaan jokaista matkan ihmettä. Ei se nyt mitään liikuntaa ole, liikuskelua kyllä, ja tyhjää parempi. Että kyllä minä liikkumaan pääsen, tavalla tai toisella, lähinnä se on ollut sitä omaa saamattomuutta. Mutta olisi kuitenkin kiva nähdä, miten Jutan (tai jonkun muun) ohjeet toimii vähän toisenlaisissa lähtökohdissa.

Tämmöisin ajatuksin tänään :) Hyvä fiilis, toivottavasti teilläkin!!