Uusia muutoksia!

Nyt ei tule mitään tästä hommasta taas! Taitaa siis olla seuraavan pienen muutoksen aika :) Tähän asti olen mennyt aika vapaasti syöden milloin nyt syönkin. Olen napostellut porkkanoita, tomaatteja yms. terveellisempiä vaihtoehtoja, mutta yhtäkaikki. Olen napostellut ja syönyt vain syömisen ilosta. Sekin täytyy nyt sitten loppua. Eli seuraava muutos lieneekin ruoka-ajat. Se pitäisi myös olla suhteellisen helppo toteuttaa, työpäivä rytmittää kivasti päivää ja viikonloppuna syön silloin kun lapsetkin syövät. Ei ole siis teoriassa vaikeaa, eri asia on sitten käytäntö. Mutta oikeasti tuo vain syömisen ilosta syöminen saa loppua. Parempi se toki on porkkana kuin pulla, mutta enivei, väärä ja huonompi tapa.

Ruoka-ajat tulevat sitten suurin piirtein näyttämään tältä arkena :

 

• ei aamupalaa, lasillinen vettä ja omega-3, foolihappoa ja vitamiineja.
• klo 11 - 12 lounas
• klo 14 kahvia ja vettä
• klo 17 päivällinen
• klo 20 iltapala.

Iltapalan jälkeen korkeintaan vettä enää :) Viikonlopun ero on siinä, että mahdollinen aamupala tulee lounaan aikoihin ja välipala tuonne klo 14 tienoille.

 

Eli taas muutos, joka monelle monelle on itsestään selvää, mutta meikäläiselle taas opeteltava asia. Katsotaan, tuleeko näin tolkkua tähän syömiseen...

 

Tuosta aamupalasta... Sanotaan, että se on tärkein ateria. Minä en vain pysty aamulla syömään mitään. Tekee pahaa, oksettaa suorastaan. Näin on ollut oikeastaan aina. Välillä olen syönyt aamiaista vähän väkipakolla, koska niin kuuluu tehdä. Sen jälkeen kun luin pätkäpaastosta, olen ihan hyvillä mielin jättänyt aamiaisen kokonaan väliin. Ei ole ollut nälkä ja vireystasokin on ollut samannlainen kuin aamupala-aikoina. Tämä tapa sopii minulle.

 

Ruokaympyrä-kuva

aamiais-kuva

 

 

Kiloja ja senttejä...

Okkei, punnitus oli taas aamusella vuorossa, eikä ihan niin huonosti mennyt kuin pelkäsin. Aamupaino siis 126,7 kg, joka tarkoittaa 0,4 kg pudotusta. Alaspäin :) Eka välitavoitehan minulla on tuo 125 kg, saa nähdä joko se parin viikon sisään on saavutettu.

 

Nyt kuitenkin tuntuu olevan yksi kriisivaihe tässä projektissani. Painon putoamisen hitaus ärsyttää, vaikka tiedän, että hitaasti hyvä tulee eikä tämän painon kerääminenkään yhdessä yössä tapahtunut. Yhtäkaikki, tympii. Helposti tulisi nyt otettua vanhaan malliin ja syötyä vähän (lue: paljon) enemmän kuin on tarpeen. Olenkin oikein urakalla jauhanut purkkaa, joka helpottaa tätä tällä hetkellä vallitsevaa syömisenhimoa. Sinnitellään!!

 

Eilen vietimme harvinaisen perhepäivän ja kävimme porukalla uimassa. Neljä altaanmittaa kävin muka uimassakin (hurjat 80 metriä ... :D ). Muuten sitten vain pulikoimme niin isoissa kuin pienissäkin altaissa. Huomasin taas, että minun on pakko hankkia uusi uikkari, tuo vanha ei oikein ole toimiva.

 

Uinnin jälkeen oli tottakai nälkä ja kävimme syömässä. Kuolasin kovasti lasten pizzoja ja hampurilaisia, molemmilta nipisitinkin pienen palan, mutta muutoin söin oikeastaan aika herkullisen salaatin kanalla, sinihomejuustolla ja sipulilla. Juomaksi otin soodaveden sen ainaisen limun sijaan. Vettäkin oli tarjolla, mutta halusin jotain vähän erilaista. Kiva reissu oli! Ja nälkäkin lähti :)

 

Tänä aamuna muuten pikaisesti mittasin vyötärön ja lantion. Harmittaa, kun ei ole enää tallessa edelliset mitat, mutta vyötärö oli nyt 135 cm, lantio 147. Täytyy ottaa säännölliseksi tuo mittanauhan kanssa pelaaminenkin. Että näin :) Kokonaispudotus on nyt huimat 5,3 kg eli 6,996 % alkupainosta :) Jos mennään tyyliin Suurin pudottaja.

 

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!!

Edit. Löysinkin tunnisteita käyttämällä mittoja tammikuulta tätä vuotta. Tuolloin paino oli 130,7 kg, lantio 151 cm ja vyötärö 141 cm. Siitä ainakin on senttejä lähtenyt :)

Vaikea viikko

Hankala viikko... Kalorilaskurin takia käyn puntarilla kahden tai kolmen päivän välein ja merkkaan painon kalorilaskuriin ja voin sanoa, ettei hyvältä näytä tämän viikon tulos. Kovasti on syötättänyt, ruokaa on tullut syötyä ihan liikaa parina päivänä, kuten tänään... Joku oli töihin ostanut dumle-karkkeja enkä voinut sitten vastustaa vaan niitä tuli napsittua ihan liikaa. 10 karkissakin taitaa olla kaloreita reilun 350... Että huhhui!! No, viikonloppu on vielä jäljellä, katsotaan kuin ämmän käy :)

Punnituspäivä

Jälleen painopäivitystä...

Tänä aamuna vaaka pysähtyi lukemaan

127,1 kg

eli pudotusta 1,4 kg.

Hyvä hyvä :)

 

 Eka etappi on pikkusen reilun parin kilsan takana.

Palkinto...

Sitten kun painoni on kaksinumeroinen, vaatekaappiini ilmestyy jotain tämmöistä :)

 

 IHANA!!!

 

 

Kuvan mekko ja muita ihanuuksia löytyy täältä...

 

Matkaa on, mutta tähtäin on viritetty :)

Pekoni-kananmunasalaatti

Harmittaa! Tein ylihyvää salaattia, enkä tajunnut ottaa edes kuvaa... Mutta ohjeen ajattelin teille jakaa, kannattaa kokeilla :)

 

Bongasin tämän salaatin Nigellan ohjelmasta joku aika sitten ja päätin, että tätä on pakko kokeilla. En tähän hätään löytänyt autenttista reseptiä, mutta eiköhän sekin jostain löydy, jos joku haluaa kokeilla ihan "virallista" ohjetta :) Kyseessä on siis

 

Pekoni-kananmunasalaatti tyyliin JoAnn

 

Pekonia

Keitettyjä kananmunia

(öljyä)

valkosipulia

jäävuorisalaattia

kurkkua

tomaatti

 

orangepippuria ja suolaa

 

Keitä kananmuna. Paista pekonit öljyssä, jossa mukana silputtu valkosipuli. Valuta enimmät rasvat pois. Revi lautaselle haluamasi määrä jäävuorisalaattia, pilko kurkkua ja lohko joukkoon tomaatti. Leikkele paistettu pekoni paloiksi salaatin sekaan. Lohko kananmuna tai kaksi mukaan. Minä latoin kolme viipaletta pekonia ja kaksi kananmunaa. Mausta makusi mukaan, minä ripsautin aavistuksen suolaa ja orangepippuria päälle.

 

Hyvä ja ruokaisa salaatti. Vähän erilainenkin :) Kaloreitahan tässä annoksessa on noin 500, joten aika tuhti salaatti. Mutta tosiaan hyvää ja hiukan erilaista, käy hyvin lounaasta. Pekonin ja munien määrää muuttamalla tästä saa vähäkalorisemmankin.

 

Alunperin minun oli muuten tarkoitus tehdä pekonin paistamisesta ylijääneestä öljystä kastike salaatille Nigellan tyyliin, mutta sekaan lorahti hiukan liikaa omenaviinietikkaa eikä kastike ollut tällöin kovin hyvää. Siksi öljy oli mukana ohjeessa, mutta jos ei käytä sitä kastikkeeseen, se on ihan turhaa. Tällöin valkosipulinkin voi jättää pois...

Pieniä muutoksia

Minulla on nyt oikeastaan aika hyvä fiilis :) Neljäs viikko menossa ja tosiaan, hyvältä tuntuu. Toivottavasti nyt olen tajunnut sen viisasten kiven painonpudottamiseen minun kohdallani. Eli mitä minä nyt sitten teen toisin?

 

No en mitään erityisen isoa. Muutaman pienen muutoksen, joiden avulla pyrin parempaan koko ajan.

• Kalorilaskuri. Liityin jälleen kalorilaskuriin. Käytin hetken aikaa Kiloklubia, mutta en tykännyt. Sivut tökki ja jotenkin sen käyttö oli hankalaa. Joten ostin aikaa Kalorilaskurista ja kirjaan sinne syömiseni ylös. En ole hirveän tarkka, en punnitse ruokiani, mutta arvioin suurin piirtein määrät. Tarkoitus on vain nähdä, että kalorit pysyvät aisoissa. Niin isosti vikaan en voi ruokien määrää arvioida, että ylittäisin kalorit jatkuvasti :) Siinä vaiheessa, jos paino ei enää putoa, niin alan tarkemmaksi. Nyt tämä saa olla suuntaa antava.
• Annoskoot. En enää mätä lautasta täyteen ruokaa vaan tosiaan arvoin annoksen koon. Perunaa yksi keskikokoinen, kastiketta n. 1½ - 2 dl (riippuen kastikkeesta). Laatikoita ja keittoja noin 2-3 dl. Riisiä, pastaa ja muusia noin 1½ - 2 dl. Kyytipojaksi salaattia. Ehkä viipale ruisleipää ja levitettä. Lasi rasvatonta maitoa ja vettä. Siinä se. En santsaa, syön mahdollisuuksien mukaan rauhallisesti, vältän hotkimista.
• Herkut. Näitä olen vähentänyt reilusti, mutta en ole ottanut itselleni edes karkkipäivää. Päätin, että jos tekee mieli karkkia, ostan karkkia, mutta en niin paljoa kuin aikaisemmin. Jos haluan pullaa, syön pullan, mutta yksi siivu on riitettävä. Syön hitaasti ja nautisellen, en ahmien niinkuin aikaisemmin.
• Vesi. Olen alkanut juoda hiukan enemmän vettä. Aamuisin juon mukillisen vettä. Aamupalaa minä en työpäivinä syö ollenkaan. Lounaalla juon aterian päälle lasillisen vettä, samoin päiväkahvilla. Muutenkin pyrin juomaan mukillisen tai kaksi vettä työpäivän aikana. Illaksi täytän puolen litran pullon vedellä ja tyhjennän sen illan aikana. Jo tästä määrästä tulee noin 1½ litraa vettä, riippuen mukien koosta.

Siinäpä nuo taitaa olla, nuo pienet muutokset. Hyvin yksinkertaisia, jotka normaalipainoisilla ovat ihan perusjuttuja, mutta minunlaisellani ihmisellä haastavia. Nyt päätin, etten tee ns. totaalimuutosta ja syö tosi terveellisesti. Päätin, että jos ei tee mieli kasviksia, en syö. Aikaisemmissa projekteissa puputin salaattia melkeinpä väkisin ja se alkoi tökkiä. Nyt voi olla, että joku päivä syön vain lounaalla salaattia reilun sata grammaa, mutta sitten se menee niin. Toki pyrin syömään paremmin ja oikein, mutta en ota siitä enää stressiä. Ei ns. pakkosyömistä.

 

Ekoilla viikoilla söin iltaisin paljon porkkanaa :) Niihin iski himo. Nyt olen muutaman päivän puputtanut innolla tomaatteja iltapalalla. Ja noista herkuista... Olen toki syönyt pullaa hiukan, karkkiakin, mutta itselleni olen ostanut vain yhden suklaapatukan tänä aikan. Aika hyvin sellaiselta, joka aikaisemmin osti kunnon mätöt kolmisen kertaa viikossa. Ei ole edes tehnyt mieli, vaikka karkkihyllyn ohi olen kävellyt.

 

Vielä kun sen liikunnan saa mukaan :) Vielä on yskää jäljellä sairasteluistani ja ponnistelut saavat aikaan mahtavan yskänpuuskan, joten lenkkeilyt ja uinnin ovat jääneet väliin. Mutta jospa ensi viikolla taas suuntaisi kylpylään ja kävisi vähän uimassa.

 

Tämmöisillä vinkeillä :) Herättikö mielipiteitä?

Mitä minä osaan, mistä minä pidän, missä minä olen hyvä?

Mistä minä pidän?

                                        Mitä minä osaan?

 

Näitä kysymyksiä olen pyöritellyt nyt viime aikoina mielessäni. Olen niin pitkään elänyt tilanteessa, ettei omille harrastuksille ole ollut aikaa. En oikeastaan harrasta nyt mitään, en osaakaan oikein enää mitään, ainakaan kovin hyvin. Mulla ei ole oikein haaveitakaan enkä oikein kunnolla edes tiedä, mistä minä pidän. Olen elänyt jo sen verran kauan äitinä ja vaimona, että olen unohtanut JoAnnin ja naisen minussa.

 

Mitä minä osaan? Tällä hetkellä minusta tuntuu, että osaan vain työni. Ja siinäkin tietenkin voi aina kehittyä, mutta työssäni tunnen olevani varma, suurimman osan ajasta aikakin :) Vaimona minun pitää skarpata ja äitinä koen myös monia turhautumisen ja epäonnistumisen hetkiä niiden hyvien, ihanien hetkien lisäksi.

 

Missä minä sitten olen ollut hyvä? Lentopallosta tykkäsin nuorempana paljonkin. Minun passarin taitojani kehuttiin. Olin hyvä myös pesäpallossa kouluaikoina. Opiskellessani ammattia äidinkielen opettajani kannusti minua kirjoittamaan. Kun tehtävänä oli kirjoittaa satu, hän sanoi tuotokseni luettuaan, että voisin kokeilla lähettää satujani kustantajalle. Olenkin haaveillut omasta kirjasta, mutta sekin haave on näköjään unohtunut ajan myötä.

 

Kirjoitin jossain vaiheessa myös paljon runoja, nekin olivat ihan hyviä, mutta runoileminenkin on jäänyt. Joskus 16-vuotiaana lähetin runojani kustantajalle, vastaukseksi sain kohteliaan ei kiitoksen :)

 

Mistä sitten pidän? Pidän virkkaamisesta ja kutomisesta. Ompelemisestakin. Tykkään kokeilla erilaisia reseptejä, etenkin leivonnanpuolella. Rakastan hameita ja korkkareita, en vain osaa enää kävellä korkkareilla. Lempivärini on vihreä, turkoosi ja pinkki. Rakastan My Little Ponyja, niitä vanhoja, ensimmäisiä, joita minullakin oli pienenä isot läjät. Keräilen niitä nytkin tyttärelleni, vaikka hän ei niistä hirveästi perusta :D Tykkään teestä, etenkin mansikkateestä ja kuumasta kaakaosta. Tuoreet mansikat ja mustaviinimarjat ovat herkkua. Lempiruokaani on makaroni, tarkoittaa siis makaronia ja jauhelihaa sotkettuna keskenään. Rakastan lukemista, voin uppoutua kirjan pariin ja unohtaa maailman. Rakastan hiuskukkia ja -höyheniä sekä riippuvia korviksia. Suklaa.......

 

Löysinhän minä kuitenkin paljon pitämisen aiheita, vaikka tuntui etten yhtään tiedä mistä pidän. Nyt haluaisinkin löytää liikunnan puolelta lajin, josta pitäisin... Siinäpä haaste :) Haaveita minun myös pitää miettiä, ei ihminen saa lakata haaveilemasta. Vauvahaaveet ei yksinään riitä. Ehkä rupean tavoittelemaan tuota kirjahaavetani... :)

 

Ehkä minä kuitenkin olen hyvä jossain ja osaankin jotain :)

Ponikuva
Höyhenkuva
Minna Parikat

Painopäivitys :)

...Punnituspäivä...

 

.... 128,5 kg...

 

...Pudotusta siis 1,3 kg...

 

Jee :D

Muoks...En näköjään olekaan muistanut viikontakaista punnitusta merkata. Muistaakseni se kuitenkin oli sama kuin edellisellä viikolla... Hämmentävää :)

 

 

Vesi vanhin voitehista, mutta mitä ravintolisiä kannattaisi syödä...?

Tänään iski päänsärky, hieman migreeniin viittaava, kun lisänä oli paha olo. Lääkkeetkään eivät tuntuneet auttavan... Sitten tajusin jotain, en ole tänään juonut läheskään niin paljon vettä kuin aikaisemmin kolmen viimeisen viikon aikana. Joten voisiko tuo päänsärky johtua tuosta? Kroppa vaatii vettä, sillä veden juominen helpotti. Tai sitten minulla oli vain päänsärkyä :)                    Vesilasikuva

 

 

 

Sitten kysymys vitamiineista yms. lisistä. Minä kun en syö tällä hetkellä mitään vitamiinilisiä, en foolihappoja yms. ravintolisiä, niin mitä minun kannattaisi kuitenkin syödä? D-vitamiini on tarkoitus aloittaa taas, pitää vain muistaa piipahtaa apteekissa. Mutta mitä muuta?

Vitamiinikuva

Punnituspäivän muutos ja muuta mutinata...

Eilen oli taas punnituspäivä, tosin ajattelin palata entiseen ja ottaa punnituspäiväksi maanantain. Kävin kuitenkin lauantainakin vaa'alla enkä nyt saanut yllättyä iloisesti. Paino oli sama kuin viikko sitten. No, takana olikin hiukkasen heikompi viikko sairasteluineen. Otan nyt kuitenkin huomenna aamulla punnituksen ja merkkaan sen ylös. Näin punnituspäiväkseni tulee taas tuttu ja turvallinen maanantai.

Yksi asia on yllättänyt minut, enkä tiedä oikein, miten siihen pitäisi suhtautua. Herkkujen vähyys on tuo yllättävä seikka. Olen syönyt toki keksiä tai pullaa joskus harvoin, mutta mielitekoja ei ole tullut, mikä on todella yllättävä ja hämmentävä seikka. Miksi nyt on ollut niin helppoa pysyä irti herkuista? Edes pakkasessa oleva jäätelö ei houkuttele minua. Nyt sitten pelkään, että jossain vaiheessa iskee hirveä makeanhimo, jolla ei ole mitään rajaa...

Jossain telkkariohjelmassa joku asiantuntija sanoi, että napostelun tarve on merkki siitä, että sinulla on jano. Joten jos tekee mieli laittaa suuhunsa jotain, juo vettä. Hyvä neuvo minulle. Siskoni vain nauroi, että hänelle tulisi tuolla ohjeella vesimyrkytys :) Mutta minä aion kokeilla.

Huomenna siis punnitaan taas ja laitetaan kilot ylös. Harmittaa muuten se, ettei ole päässyt liikkumaan. Vieläkin on sen verran yskää, ettei oikein voi edes harkita tekevänsä mitään, mikä hengästyttää edes vähäsen. Yskänpuuska ja ahdistuminen on taattu. Mutta parempaan päin on menty. Tulehdusarvot kävin mittauttamassa, vaikka töihin taas meninkin. Hieman oli koholla (22), mutta ei niin  paljoa, että lääkäriä olisi tarvittu.

Seuraava homma tänään minulla on syksyvaatteiden pakkaaminen talviteloille. Tuo vaatemäärä eteisessä on valtava, kun siellä on kahden tenavan ja kahden aikuisen syys- ja talvikamppeet. Toki ensin pitää syksyvaatteet pestä, mutta ainakin saan ne eteisestä pois ja eteiseen mahtuu liikkumaankin. Ja jos vielä iltasella ulkoiluttaisi vähän imuria :)