perjantai 28. maaliskuuta 2014

Hurjia suunnitelmia :)


Paino jatkaa nousuaan, sillä ihan en ole syömisiä nyt ruotuun saanut. Yritys on kuitenkin kova, joten eiköhän tämä taas iloksi muutu :)

Tuossa lenkillä käydessäni ehtii ajatella tosiaan kaikenlaista. Ja nyt ajattelin uskaltautua teille vähän vilauttamaan aika hurjiakin tavoitteita. Toisaalta tuntuu, että pitäs vähän toppuutella, eikä hirveästi suunnitella eteenpäin, mutta toisaalta... Pitäähän tavoitteita kuitenkin olla, kunhan ne eivät ole liian hurjia ja siten lannistaviakin.

Mutta siis. Nyt minulla tosiaan tuntuu olevan intoa tuohon liikkumiseenkin. Ainakin suht mielelläni lenkille lähden. Niinpä olen nyt pienessä mielessäni suunnitellut seuraavaa: jatkan tätä lenkkeilyä ja kotijumppaa yms. elokuuhun asti. Siinä vaiheessa kun kesäloma loppuu, aloitan kuntosalin ja työpaikan jumpan. Ainakin. Elokuussa kuntoni pitäisi olla parempi joten kehtaisin mennä myös muiden ihmisten seuraan liikkumaan.

Onko tämä nyt ihan tyhmää ajatella monen kuukauden päähän näitä liikunnan aloittamisia? Jotenkin tuntuu, että pitäisi aloittaa heti, eikä suunnitella, että sitten kun... Kosahtaako tämä omaan nilkkaan? Kun itsestä tuntuu, että olen lähdössä soitellen sotaan ja pelkään ns. romahdusta. Tyyliin, suuret sanat...

Yksi isoin syy noiden ns. julkisten liikkumisten aloittamisen siirtämiselle on se, että minulla on hirveän suuri kynnys lähteä esim. ryhmäliikuntatunnille. Olkoonkin työkavereita, en halua niiden parempikuntoisten seassa puuskuttaa puolikuolleena ensimmäisen viiden minuutin jälkeen. Voin kokeilla jumppaa sitten, kun kuntoni on hiukan kohentunut. Sama koskee kuntosalia. Vaikka siellä tuskin kukaan kovinkaan tarkkaan katselee kenenkään toimia, silti se kynnys on valtava. Jopa lenkillä ollessa inhoan, jos joku kävelee samaan suuntaan lähellä. Tänäänkin yksi lenkkeilijä kääntyi kymmenen metriä ennen minua samalle kierrokselle, joten minähän jäin odottelemaan, että saadaan väliin vähän hajurakoa. Näpläsin muka tekstiviestiä *noloa*. Sitten kun tuo toinen kävelijä oli noin sadan metrin päässä, uskalsin lähteä taas liikkeelle. Onneksi täällä noita muita lenkkeilijöitä on kuitenkin aika vähän. :)

Mutta tämmöisiä hurjia suunnitelmia mulla. Tuntuu vain hölmöltä ajatella noin pitkälle, se on melkein sama asia kuin jossitella...

2 kommenttia:

  1. Siis mistä täällä nyt puhutaa

    VastaaPoista
  2. Kaikille jaksamista! Tunnelin päässä näkyy valoa!

    VastaaPoista