Synnytin viime yönä vauvan. Pikkuisen, rimppakinttuisen pojan. Hän oli hyvin virkeä ja valpas vauva. Pituutta 48 senttiä ja painoa 2983 grammaa. Kertakaikkiaan suloinen ilmestys!! Herätessäni oli hyvin tyhjä olo, kun sitä vauvaa ei ollutkaan. Se oli niin ihana ja todentuntuinen. Kaunis uni :)
Vauvankaipuuni on taas hyvin vahva, välillä se hiukan hellitti, mutta taas mennään. Minulla on tällä hetkellä suuri pelko siitä, että olen pilannut mahdollisuuteni tulla raskaaksi vielä. Että on jo myöhäistä. Ja vaikka saisinkin painoni putoamaan reilusti, en tule enää raskaaksi. Ensimmäisen raskauteni alla painoin 117 kiloa, laihduin kymmenen kiloa ja huomasin vihdoin, vuoden yrittämisen jälkeen olevani raskaana. Kuopusta kun aloin odottaa, painoin 119 kiloa, kuopus taas tärppäsi heti. Tosin esikoinen oli vasta noin puoli vuotias, liekö tuolla ollut osuutta asiaan. Nyt olemme yrittäneet toista lasta kolmisen vuotta. Ajoittain on ollut ehkäisy käytössä, mutta pääsääntöisesti olemme menneet ilman ehkäisyjä tuon ajan. Toivon, että painonputoaminen auttaisi asiaa. Että tulisin raskaaksi ja saisimme vielä sen yhden, toivotun lapsen. Aika näyttää. Meillä on hyvä näinkin, saamme olla kiitollisia noista kahdesta ihanasta, mutta tilaa vielä olisi...
Tänään alkoi joulukuu :) Miten hienoa! Rakastan tätä aikaa! Rakastan joulua. On tosi ihana odotella jouluaattoa lähestyväksi, suunnitella joululeivonnaisia ja -ruokia, ostaa lahjoja, koristella ja kuunnella joululauluja. Joulukalenterin ensimmäinen luukkukin on tänään avattu. Lapsilla on sellaiset itsetäytettävät kalenterit, joihin ilmestyy aina jotain pientä hyvää; suklaata, rusinoita, tikkari, purkkaa... Nyt onkin ongelmana tuolla kaapissa odottavat suklaarasiat. Paketillinen Juliaa... Nam!! Nyt testataan meikäläisen itsekuri...
Loppuun vielä vähän joulufiilistelyjä musiikin kanssa, jos vain onnistun tuon videon tänne linkittämään. Täydellistä!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti